Olen oman terveyteni toimitusjohtaja – Tekoäly on oikea käteni

Tässä tarina siitä, miltä näyttää kun toimit itse itsesi ylilääkärinä. Ei teoreettinen pohdinta, vaan elävä esimerkki juuri nyt.

Havaitsin muutamia viikkoja sitten uuden kyhmyn rintani alueella. Yksityisen terveysvakuutukseni turvin varasin lääkärikäynnin, ja jo vakuutusyhtiön chat-keskustelussa ilmaisin suoraan tavoitteeni: haluan päästä kuvantamiseen ja verikokeisiin viipymättä.

Alla käyn läpi toimintamallini, jota olen noudattanut jo vuosia terveyteni suhteen – esimerkkinä tämä tutkimusta ja toimenpiteitä vaativa tilanne:

Vastuullinen lähestymistapa terveyteen

1. Oma tutkimus ensin. Aiemmin se tarkoitti loputtomia Google-hakuja, nykyisin työkalupakissani on tekoäly. Ristiintarkistan tietoja eri sovelluksilla löytääkseni konsensuksen diagnostiikkapolusta ja hoitovaihtoehdoista. Huomioin sekä allopaattisen lääketieteen että holistisen lähestymistavan, joka kattaa elintavat, ravinnon, henkiset tekijät ja yksilölliset ominaisuudet. Kaikkeen tähän menee vain murto-osa aiemmasta (eli täysin tehtävissä, tekosyyksi ei käy ajanpuute).

2. Tiivis diagnoosi- ja hoitovaihtoehtojen muistio. Kun olen nopeasti oppinut kattavasti mahdollisista diagnooseista ja hoitovaihtoehdoista (kiitos tekoälyn), teen ytimekkään muistion, jonka voin tarpeen tullen avata vastaanotolla.

3. Sydämestä käsin kommunikointi vastaanotolla. Kerron suoraan, mutta lämpimästi tulleeni hakemaan diagnoosia muuttuneeseen terveydentilaani, jotta voimme yhdessä arvioida mahdollisia hoitovaihtoehtoja. Mainitsen pehmeästi, että olen jo 15 vuoden ajan omaehtoisesti teettänyt laajoja verikokeita ja pidän itseäni tärkeimpänä lääkärinäni. Tämä loiventaa lääkärin yllätystä ja auttaa häntä suhtautumaan valveutuneeseen kansalaiseen.

4. Terveydentilan taustojen kattava avaaminen. Kerron terveydentilani taustat ja viimeaikaiset muutokset proaktiivisesti. Avaan lääkärille myös uneni, liikuntani, ravintoni ja henkisen elämäni laadun. Näin lääkäri ymmärtää kohtaavansa ihmisen, joka on kartalla omasta elämästään.

5. Perusteltu vuoropuhelu diagnoosin löytämiseksi. Annan lääkärin tehdä omat arvionsa, mutta kysyn rauhallisesti perusteluja. Vaikka vastaanottoaika on rajallinen, rauhallinen ja dialogiin pyrkivä lähestymistapa kasvattaa molemminpuolista ymmärrystä.

6. Omien tietojen peilaus lääkärin näkemyksiin. Kun lääkäri on arvioinut tilanteen ja ehdottanut jatkotoimenpiteitä, jaan oman selvitykseni tuloksia ja käytän muistiinpanojani tarvittaessa tukena. Jos lääkäri keskittyy vain tietokoneelle naputteluun, pyydän häntä ystävällisesti keskeyttämään hetkeksi keskustelua varten.

7. Perustellut jatkotoimenpiteet. Ilmaistuani tietoni ja toiveeni voimme yhdessä sopia parhaista seuraavista askeleista. Tässä tapauksessani se oli lähete kuvantamiseen toiseen lääkärikeskukseen sekä kattavat verikokeet, joita varten minulla oli valmis lista. Lääkäri olisi määrännyt suppeammat kokeet, mutta koska olen seurannut näitä markkereita omatoimisesti ja selvitykseni oli asiantuntevaa, kaikki pyytämäni verikokeet hyväksyttiin.

8. Diagnoosi ja hoitovaihtoehdot yhteistyössä. Kuvantamisen, mahdollisen koepalan ja verikokeiden jälkeen arvioimme yhdessä hoitovaihtoehtoja, mikäli sellaiset ovat tarpeen. Toimin edelleen valveutuneena itseni ylilääkärinä, erikoislääkäreitä konsultoiden ja pyytäen kuvantamisen tulokset myös itselleni. Nykyisin voin syöttää magneetti-, ultraääni- ja röntgenkuvat valitsemaasi tekoälysovellukseen ikäsi yms. kera ja pyytää selkokielistä raporttia löydöksistä (kokeile tätä, omalla tai internetistä löytyvällä kuvalla–yllätyt todennäköisesti)

9. Lopputulema: kunnioittava yhteys. Vaikka prosessi on vielä kesken, oleellisinta on että olen itse tilanteen tasalla parhaiten – kuten kuuluukin. Lääkärin kanssa syntyi toisiamme kunnioittava ilmapiiri. Hän totesi, ettei tekoälyä vielä hyödynnetä hänen työssään, mutta yhä useampi asiakas saapuu vastaanotolle aiempaa valveutuneempana.

Kommunikaatio määrittää kokemuksen

Kommunikaatiotaidot määrittelevät suurelta osin elämänkokemuksemme. Kyse on sekä sisäisestä puheestamme että vuorovaikutuksestamme muiden kanssa.

Jos marssisin lääkärin vastaanotolle rintaani rummuttaen, päsmäröiden ja pelkkiä vaatimuksia esittäen, aitoa yhteyttä ei syntyisi ja diagnoosi-hoitoprosessi kärsisi. Siksi myös asiakkaan vastuulla on löytää toimiva yhteys lääkärin kanssa. Parhaiten se onnistuu perehtymällä itse asioihin, mahdolliseen diagnoosiin ja hoitovaihtoehtoihin etukäteen.

Huom: Tämä ei tarkoita pelon sävyttämää pohdintaa tai anekdoottien keräämistä verkon keskustelupalstoilta. Hyödynnä tekoälyä – se on kenties merkittävin positiivisesti elämääsi vaikuttava teknologian sovellutusalue, joka on käytettävissä tavallisella arkisella digiosaamisella.

Oleellista on kohdata terveydenhuollon henkilöstö sydämestä käsin. Sinua hoitavat ihmiset eivät (yleensä) ole syy terveydentilasi negatiivisiin muutoksiin. Näin kohtaamiset eivät muutu asetelmaksi "minä vastaan järjestelmä". Tällöin myös perustelujen kysyminen tai diagnoosin kyseenalaistaminen voi tapahtua rakentavasta yhteydestä käsin. Tai ainakin sinä teet oman osuutesi, se riittää.

Mikäli olet eri mieltä tai et ole saanut kaipaamiasi tietoja tai hoitoa, sinulla on tarvittavat tiedot jatkokäsittelyä varten toisaalla.

Tekoäly mullistaa terveydenhuollon – nyt

Tekoäly on jo mullistanut henkilökohtaisen terveydenhoidon. Pian se mullistaa myös institutionaalisen terveydenhuollon. Tekoälysovellusten ulottuvilla on kaikki maailman lääketiede, tutkimukset, potilaskertomukset, ihmisen biologia, evoluutio-oppi ja holistinen terveydenhoidon kirjo kaikkine erikoisaloineen.

Miten inspiroivaa tämä onkaan!

Kenellä tahansa on jo nyt ilmaiseksi pääsy valtavaan tietomäärään, joka on jäsennelty aidoksi viisaudeksi. Siksi oma selvitys, mahdolliset diagnoosipolut sekä hoitovaihtoehdot ovat suurella todennäköisyydellä jo kattavampia ja tarkempia kuin mitä yksittäiset terveydenhuollon ammattilaiset pystyvät tarjoamaan.

Lääkärit tekevät virheitä kaikilla lääketieteen alueilla päivittäin. Tekoäly voi myös tehdä virheitä, mutta sen tarkkuus ja kattavuus on jo sitä luokkaa, että jokaisen terveydenhuollon organisaation on kysyttävä: miten ja kuinka pian saamme lääkärimme käyttämään tekoälyä?

Potilaat saavat parempaa hoitoa nopeammin.

Lääkärit voivat tehdä luotettavammin ja tehokkaammin oikeita päätöksiä.

Maailmalta kuuluu yhä useammin tarinoita: yksityishenkilöt ovat tekoälyä hyödyntäen tehneet toisen diagnoosin lääkärin alkuperäisestä diagnoosista ja kuvantamistuloksista – lääkärit ovat huomanneet vaihtoehtoisen diagnoosin osuneen oikeaan, minkä ansiosta oikeat toimenpiteet on voitu tehdä ajoissa ja ihmishenkiä on säästynyt.

Siiloutuneen terveydenhuollon haaste

Moderni lääketiede keskittyy usein reduktiiviseen oireiden hoitamiseen kokonaisvaltaisen terveyden edistämisen sijaan. Lääkäreissä on spesialistia spesialistin perään, jolloin ihmisen terveyden hoidosta tulee siiloutunutta, ei holistista.

Tärkeintä pitäisi olla yksilön hengen pelastaminen sekä mahdollisimman kokonaisvaltaisesti hyvinvointia ja terveyttä edistävän ratkaisun löytäminen. Mikäli jotkin muut tekijät ovat terveydenhuollossa etusijalla, olemme sen ytimessä, mikä kaipaa muutosta.

Tekoälyllä on pääsy kaikkeen tietoon ja osaamiseen kokonaisvaltaisesti. Lääkäreillä saattaa vielä mennä sormi suuhun, koska heillä ei ole osaamista eikä toimintakulttuuria kokonaisvaltaiseen hoitamiseen. Valitettavasti paljon tästä on politiikkaa.

Ajatellaan asiaa analogian kautta: käyttäisinkö vain 5% olemassaolevasta tietokirjasarjasta rajoittaakseni tietoisesti ymmärrystäni ja pakottaakseni käyttöön vain sen aihepiirin, mitä olen ymmärtänyt tähänkin saakka?

Eikö olisi absurdia olla hyödyntämättä kaikkea saatavilla olevaa tietoa, etenkin kun se jalostuu nopeasti viisaudeksi? (pelkkä tietomäärä ei ole sama asia kuin viisaus)

Ratkaisu ei ole tekoälyn rajoittaminen vain allopaattisen, modernin lääketieteen kontekstiin. Silloin kyse ei ole tekoälyn hyödyntämisestä vaan pelkistä tietokantahauista.

Ratkaisu, ei ongelmia

Suosituin vastalause on (toistaiseksi) yksityisyys. Samaan aikaan sosiaalisen median sovellukset ovat jo parin vuosikymmenen ajan tienneet meistä enemmän kuin me itse. Puhumattakaan kauppaketjujen lojaalius-ohjelmista etukortteineen.

On ratkaisuja tai on ongelmia. Sitä saamme, mihin energiamme suuntaamme. Tekoälylle ei tarvitse syöttää lääkärikeskuksessa asiakkaan henkilökohtaisia tietoja, vaan ainoastaan oleelliset tiedot diagnoosin ja ymmärryksen kasvattamiseksi.

Parasta tässä kaikessa on, että suuri terveydenhoidon muutos on väistämättä edessämme – ja pian.

Ei ole millään tapaa perusteltua, että yksityishenkilöillä on pääsy parempaan, kattavampaan ja faktuaalisesti kokonaisvaltaisempaan terveydenhoidon tietoon kuin lääkäreillä ja hoitohenkilökunnalla.

Jos perustelut ovat politiikka ja ongelmien näkeminen ratkaisujen sijaan, ainoa tarvittava kysymys on: miten poistamme rikkinäisen politiikan, joka ei palvele kansalaisten hyvinvointia?

Ihminen teknologian keskiössä

Ihmisten rooli terveydenhuollossa on tärkeämpi kuin uskommekaan. Tekoälyn avulla hoitohenkilökunnalla ja lääkäreillä pitää olla enemmän aikaa kohdata asiakas: keskustella, nähdä ihminen kokonaisuutena. Hoitaa ihmistä kokonaisvaltaisesti, koska perusteluja sille, miksi näin ei tehtäisi, ei enää ole.

Sama pätee tietysti julkiseen terveydenhuoltoon. Mitä jos Suomi kerrankin näyttäisi mallia ja uudistaisi maan sairaudenhuollosta oikeaan terveydenhuoltoon?

Yli vaalikausien, kymmeniä vuosia eteenpäin katsoen.

Perjantaina 2.5.2025 julkaisen kattavan raportin, jossa avaan nykyisen terveydenhoidon haasteet ja esitän ratkaisun rakenteelliseen, pitkän jänteen Suomi Oy:n kansalaisten hyvinvoinnin lisäämiseksi.

Tilaa ilmainen uutiskirjeeni TÄSTÄ, lähetän sähköpostilla tuon raportin.

Jos asia herätti sinussa ajatuksia, jätä kommenttia tai laita viestiä.

Suomen päättäjille: täällä on hihat käärittynä jo – jos haluatte keskustella aiheesta, ottakaa rohkeasti yhteyttä.

Terveisin,
Sanjay (Riku)